https://youtu.be/fQgElsDb6XQ?si=1o_SsMdnXnTjux59

YouTube

Väestönvaihto on totta

Tällä videolla koitan hyvin lyhyesti valottaa sitä mitä väestönvaihdolla tarkoitetaan, miksi se on ongelmallista, ja vastata aivan yleisimpiin vasta-argumentteihin. On tilastollinen tosiasia, että Suomeen muuttaa niin paljon ihmisiä tällä hetkellä, että sen…

Nykypäivänä näemme silmiemme edessä, näiden jalojen periaatteiden hiljaista murentamista kehopositiivisuuden, tasa-arvoisuuden ja empatian korostamisen keinoin. Luontoäiti ei kuitenkaan näitä periaatteita seuraa, eikä välitä niistä jotka sinisilmäisesti ajavat itsensä tuhoon. Tosiasia on; että jokainen historiallisesti menestynyt kulttuuri on näitä periaatteita vaalinut ja jokainen tuhoutunut kulttuuri nämä periaatteet hylännyt. Mikäli haluamme suomalaisina ja eurooppalaisina selviytyä, meidän on ymmärrettävä että emme saa antaa kulttuurimme ja perimämme vajota alimpaan muotoonsa, sillä kohtalomme riippuu siitä.

(5/5)

Yhteiskunnan kehittyessä ja elinkeinomenetelmien monipuolistuessa pastoraali- ja maanviljelyskansan käsitteet häviävät kulttuurierojen säilyessä. Paimentolaisista tuli aristokraatteja. Aristokraattien pastoraalisilta ajoilta ovat jääneet jälkeen sotaisuutta ja rodunjalostusta korostavat kulttuuripiirteet, jotka näkyvät yhteiskunnissa jonka johdoissa he toimivat. Aristokraattiset yhteiskunnat kuten antiikin Rooma ja Kreikka, korostivat fyysistä ja henkistä erinomaisuutta omassa kulttuurissaan, taiteessaan ja filosofiassaan. Ei ole sattumaa että, näiden kulttuurien merkittävimmät perinnöt nykypäivälle ovat juuri, Olympialaiset, Daavid-patsas ja stooalainen filosofia. Nämä kaikki toimivat kulttuurisina karsijoina, joilla pyrittiin kultivoimaan erinomaisuutta ja karsimaan heikkoutta.

(4/5)

Miten eugeniikka sitten liittyy aristokraatteihin? Aristokraatit olivat vanhassa Euroopassa maiden johtajasukuja, joista polveutuvat muun muassa nykypäivän aateliset ja rikkaat loordisuvut. Kun aristokraattien perinteen historiaa seuraa taaksepäin, löytää sen juuret erikoisesta paikasta; paimentolaiskansoista. Paimentolaiskansojen kulttuurit ovat jo ympäristösyistä sotaisampia kuin maanviljelyskansojen kulttuurien. Paimentolaisten liikkuessa jatkuvasti laajalla ja suojaamattomalla maa-alalla he perehtyivät taistelun taitoihin ja puolustukseen pitääkseen elinkoinansa elossa. Myös paimentolaisten ruokavaliolla on ratkaiseva merkitys sen koostuen pääasiallisesti proteiini- ja rasvarikkaista liha- ja maitotuotteista verrattuna maanviljelijöiden enimmäkseen kuitupitoisista kasveista. Näistä syistä paimentolaiskansat ovat laajalti historian saatossa kyenneet valloittamaan ja kolonisoimaan maanviljelyskansoja.

(3/5)

Eugeniikka, eli rodunjalostus on harjoite, jossa määrätyn ryhmän lisääntymistä rajoitetaan siten, että ei-toivotut piirteet karsiutuvat pois ja toivotut piirteet korostuvat seuraavalla sukupolvella. Vaikka eugeniikkaa on nykypäivänä kritisoitu pseudotieteellisenä, ei eugeniikan toimivuutta itsessään ole kyetty vakuuttavasti kyseenalaistamaan. Eugeniikka on leimattu "vääräksi tieteeksi", koska se ei seuraa nykypäivän tieteen etiikan sääntöjä. Vaikka eugeniikka on virallisesti "epäpätevää tiedettä", yhteiskunnassamme silti harjoitetaan sitä sellaisilla aloilla missä kohteena eivät ole ihmiset. Rodunjalostus on edelleen arkipäivää esimerkiksi kenneltoiminnassa, karjataloudessa ja kasvinjalostuksessa. Näillä aloilla työskentelevät ihmiset ymmärtävät sen; että mikäli jokaisen koiran antaa lisääntyä keskenään, pentujen laatu huononee ja halutut piirteet laimentuvat.

(2/5)

Eugeniikka ja aristokratia, sivilisaation juuret.

Nykypäivänä, kun kuulee termin "eugeniikka", tulee ihmisille todennäköisimmin mieleen 1900-luvun pseudotieteellinen liike, jonka määrä oli väistyä paremman tieteen tieltä. Ihmiset eivät varmastikkaan osaa yhdistää nykypäivän lähestulkoon olematonta aristokraattiluokkaa eugeniikkaan. Tässä lyhyessä kirjoitelmassa, tulemme käymään läpi eugeniikan historiaa, sen yhteyden aristokratiaan, ja näiden kahden olennaisen vaikutuksen sivilisaation kehitykseen.

(1/5)

"Tunnen syvää rauhaa metsässä, enkä haluaisi milloinkaan poistua täältä, jos se vain olisi mahdollista...”

-Joseph Göbbelsin päiväkirjamerkintä 20.2.1941

"Vain suomalaisen luonnon kautta, voi suomalainen ihminen tuntea ylisukupolvista kiintymystä asuttamaansa maaperään ja muodostaa ihmisyhteisöstä, syvään juurtuneen kansankokonaisuuden. Mikäli maahan juurtuneen kansan luontoyhteys katkeaa, tällöin häviää veren ja maan yhteys, ja tälläinen juureton kansa on väistämättä tuomittu tuhoon degeneraatioprosessinsa kautta. Näin on ollut läpi historian, ja näin tulee aina olemaan. Ainoa poikkeus tähän sääntöön ovat luonnostaan juurettomat nomadiset vaeltajakansat, kuten juutalaiset."

-Werner Toivonen, Kansallissosialismi - Luonnonsuojeluaate.